Skip to content

Historia

Lapinlahden Aliupseeriyhdistys perustettiin 23.10.1955 Lapinlahdella. Perustava kokous pidettiin silloisessa Ravintola Yhteiskunnassa. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 20 henkilöä. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Veikko Hujanen, varapuheenjohtaja Aku Väisänen, rahastonhoitaja-sihteeri Esko Rautiainen.

Lehtihaastattelussa v. 1991 yhdistyksen perustamisesta v. 1955 muisteli Veikko Hujanen, miten hän ja Emil Tikkanen menivät silloisen nimismiehen luokse kyselemään, voisiko Lapinlahdelle perustaa aliupseereille omaa yhdistystä? Nimismies totesi, että ”ei ole mitään estettä perustamiselle, kunhan ette pane ranttaliksi kylällä.” Näin sai alkunsa yhdistyksen perustaminen. Samana vuonna kokoontui 20 henkilöä perustamaan Lapinlahden Aliupseeriyhdistystä.

Yhdistyksen perustajajäsenet on hyvä kirjata ylös, koska he olivat päättämässä yhdistyksen perustamisesta.
20 jäsentä: Emil Tikkanen, Aarne Lappalainen, Aarne Nousiainen, Sigrid Hellström, Lauri Hietamäki, Pentti Halonen, Väinö Vartiainen, Hannes Kiiskinen, Vilho Kähkönen, Voitto Pirinen, Eero Halonen, Mikko Rissanen, Aku Väisänen, Veikko K Hujanen, Eino Ruotsalainen, Sulho V Tuovinen, Alfred Tenhunen , Jussi Pajula , Esko Rautiainen ja Toivo Pylkkänen. Nimet ovat varmaan tuttuja monelle lapinlahtelaiselle.

Lähes kuudenkymmenen vuoden aikana yhdistyksen puheenjohtajina on toiminut 9 eri henkilöä. Kunniapuheenjohtajina ovat olleet, Ylivääpeli Eljas Kokkonen ja sen jälkeen Ylivääpeli Veikko Hujanen.

Puheenjohtajisto. Sihteerit (vuosivälit voivat mennä limittäin)
1955- 1957 Veikko Hujanen 3 v. Esko Rautiainen
1957-1962 Emil Tikkanen 5 v. Toivo Pylkkänen
1962-1966 Eljas Kokkonen 4 v. Aimo Kokkonen
1966-1970 Jaakko Halonen 4 v Eero Martikainen
1970-1986 Jouko Anttila 16 v. Martti Turunen, Juhani Ruotsalainen, Aatu Kauppinen
1986-1990 Väinö Malmivaara 4 v. Ilpo Rautavirta, Jouko Anttila
1990-1997 Jarmo Ylitalo 7 v. Jouko Anttila
1997-2004 Martti Muurimäki 7 v- Jouko Anttila
2004-2010 Jouko Anttila 6 v. Jouko Anttila (yhdistetty pj- siht. tehtävät)
2010–2011 Väinö Oinonen 2v. Jouko Anttila
2012-2013 Väinö Oinonen 2v. Tuomo Lyytikäinen
2014-2016 Jussi Heide 2v. Tuomo Lyytikäinen
2017- Tuomo Lyytikäinen 2021 Petri Pelkonen 2022- Tuomo Lyytikäinen Marja-Leena Oinonen. 2023 Väinö Oinonen Marja-Leena Oinonen

Yhdistyksen pöytästandaari ja lippu

Aliupseeriyhdistyksen johtokunta päätti v. 1985, että yhdistykselle hankitaan oma lippu ja standaalri. Pöytästandaarin suunnitteli silloinen puheenjohtaja Jouko Anttila. Standaarissa on Savon maakuntavärit ja Lapinlahden kunnan vaakuna sekä Reserviläisliiton sinivalkoinen tunnus. Lipun vihkiminen ja naulaus tapahtui Lapinlahdella 25.1.1986. Yhdistyksen lipun pöytästandaarin pohjalta suunnitteli ja aplikoi Sukevalainen Sirkka Kallio-Karvonen. Lipun vihki Kansanopiston Rehtori Martti Antola.

Nimimuutos Lapinlahden Aliupseeriyhdistyksestä, Lapinlahden Reserviläiset ry:ksi

Vuonna 1996 tuli Reserviläisliitolta suositus, että Aliupseeriyhdistykset voivat muuttaa yhdistyksensä nimeä tai pysyä entisellään. Johtokunta päätti, että yhdytään liiton esittämään nimimuutokseen ja samalla jäseneksi liittymisen ehdot muutetaan. Lapinlahden Reserviläiset Ry. nimi toteutui ja se ilmoitettiin yhdistysrekisteriin. Jäseneksi liittymisen ehtona on, että henkilö on Suomen kansalainen. ( 2013 hyväksyttiin 10-22 vuotiaat nuorisojäseniksi.)

Toimintoja eri vuosikymmeniltä

Kaikkina vuosikymmeninä on osallistuttu perinteisiin kunniavartiointeihin sekä seppeleenlaskuihin sankarivainajien muistoksi, sekä osallistuttu Sotiemme veteraaneille suoritettaviin keräyksiin, sekä osallistuttu eri muodoin veteraanien auttamiseen. Em. toiminnat jatkuvat edelleen. Yhteistoiminta on saumatonta Upseerikerhon kanssa.

1950-luvulla Aliupseeriyhdistyksen perustaminen oli merkittävin tapahtuma. 50-60-luvun toiminnoista ei ole tarkempia tietoja, koska pöytäkirjoja ei ole löydetty. Tilikirjassa mainitaan mm. 1955 pikkujoulusta, pikkujoulutuotto 12520 markkaa, menoina mainitaan mm. joulupuuro 4229 markkaa ja Vainikaisesta ostettu gramofonineuloja 120 markan edestä. Silloin kai oli soiteltu omalla ”rammalilla” vinyylilevyjä.

1960-70 luvulla jäsenmäärä oli lähes 80 henkilöä, mutta ikääntymisen myötä jäsenmäärä väheni nopeasti. Etelään muuttoliike oli erittäin vilkasta. Toiminta oli perinteistä reserviläistoimintaa. Mieleen jäi silloiset reserviläisten viljankeräysmatkat maaseudulle. Viljasäkkejä ahdettiin henkilöautojen takakontteihin niin, että jouset laahasivat maata, mukana oli joitakin traktoreita sekä pakettiautoja. Viljat vietiin Lapinlahden myllylle jauhettavaksi. Vuosien saatossa viljankeräyksistä on luovuttu, kun rahakeräykset tulivat mukaan. Osallistuttiin romunkeräykseen Upseerikerhon kanssa, varat luovutettiin Sotainvalideille. Pitäjänmestaruus puulaakihiihtoihinkin osallistuttiin muutamana vuonna, hiihdettiin kuitenkin isänmaan hengessä. Menestys oli kohtalaista.

1980-luvulla lähes joka talvi kilpailtiin Upseerikerhoa vastaan ampumahiihtokilpailun merkeissä. Honkaharjun maastossa hiihdettiin ”verenmaku” suussa. Nimekkäin yhdistyksen jäsen hiihtosuunnistuksen maailmanmestari Matti Väisänen oli suvereeni hiihtäjä, häntä ei olisi voittanut muuten kuin oikaisemalla. Ampumahiihtokilpailut piti lopettaa, kun ei löytynyt sopivaa turvallista ampumapaikkaa. Vierailtiin pj. Väinö Malmivaaran junailemana Kajaanin varuskunnassa, puolisot olivat mukana, he näkivät miten miehet voivat pitää punkkansa kunnossa, sekä siivota tupia. Korkea-arvoisin kokousluennoitsija yhdistyksen vuosikokouksessa vuonna -87 oli EVP Kenraali Pentti Syrjä, aiheena oli kirjoittamastaan kirjasta ”Raskas jotos”, joka käsitteli sotavankeja NL:ssa. Oma pöytästandaari ja lippu valmistui. Samalla vietettiin Yhdistyksen 30-vuotisjuhlaa Ravintola Pitäjäntuvalla. Juhlassa lipun naulaajia oli 47 henkilöä.

1990-luvulla Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana kiinteistöille tarkoitetun lipputankojen asennus- ja pystytys-palveluna suoritettiin lipputankojen jalustojen valutöitä. Paikalle toimitettiin hiekat ja sementit, valuun upotettiin lippu-tangon pulttiteline. Puheenjohtajana toiminut Jarmo Ylitalo keksi hyvän aktiviteetin joka tuotti hyvän tuoton. Asiakas hankki lipun ja salon. Lipputankojen pystytystöitä tehtiin useita kymmeniä. MPK:n toimintaan on osallistuttu aktiivisesti, mm. kouluttajana, koulutettavana, tukipalvelutehtävissä ja pidetty kursseja. Vuonna 1991 suoritettiin valtakunnallinen Suomi-Ruotsi maaottelumarssi. Lapinlahden Reservialiupseerit ja –upseerit järjestivät paikkakunnalle ko. marssi-tilaisuuden, johon osallistui viitisenkymmentä henkilöä. Marssimatka oli 10-15 kilometriä. Maaottelun suorituksia tuli Suomessa noin 150000 suoritusta ja Ruotsissa noin 95000 tuhatta suoritusta. Suomi voitti maaottelumarssin selvin luvuin. Vuosikymmenen loppupuolella Reservin Aliupseeriyhdistyksen nimi muuttui Lapinlahden Reserviläiset Ry:ksi.

2000-luvulla osallistuttiin ensimmäisen kerran valtakunnalliseen itsenäisyyspäivän paraatiin Kuopiossa. Pakkasta oli rapiat 15 astetta, siirtyminen Esikunnasta Keskuskentälle kävellen ja siellä tunnin verran seisten ja edelleen marssi Kuopion keskustaan, joillakin näytti olevan kylmä. Lapinlahdella osallistuttiin Rissalan lennoston valatilaisuusparaatiin, samoin osallistuttiin Varpaisjärvellä ja Iisalmessa pidettäviin valatilaisuusparaateihin. Varuskuntavierailuilla käytiin mm. Rissalan lennostossa eri vuosina. Tutustuttiin ”Hornetteihin”, ilmavalvontaan ym. lennoston toimintaan. Sankarivainajien muistomerkillä Jouluaaton kunniavartioinnit aloitettiin Upseerikerhon kanssa. Vaihdot tapahtui puolentunnin välein, klo. 14.00-16.00 välisenä aikana. Vartiomiesten kuteet haettiin Rissalasta.

Iisalmessa pidettäville Sandels-jotoksille on osallistuttu useana vuonna, menestys on ollut kohtalaista. Kyseessä olevaan jotokseen osallistutaan edelleen.

Toiminnan vireyttäminen alkoi vuonna 2008, ja yhdistyksen jäsenmäärää ryhdyttiin nostamaan systemaattisesti, jäsenmäärä nousi vuoteen 2012 mennessä yli kymmenellä hengellä ja tavoitteena vuodelle 2013 oli edelleen 10% jäsenmäärän nousu. Tavoite 50 jäsentä toteutui jo huhtikuussa 2013. Ilma-aseampumaharrastusta ryhdyttiin pitämään v. 2008 Virastotalon Ilma-aseradalla. Rata on kuusipaikkainen. Tila kunnostettiin, lattia maalattiin, tuotiin nahkakalusto, pukukaapit, televisio ja kahvinkeittovälineet. Joten siitä muodostuikin semmoinen keskiviikkoinen ”kerhoilta.”

Lapinlahden Reserviläisyhdistys Ry. nimettiin vuoden yhdistykseksi v. 2012.

2013 Yhdistyksen toimintaan lisättiin ”Joulutulet”-tapahtuma, johon kutsuttiin mahdollisimman paljon kuntalaisia. JSP- teltta hankittiin maaliskuussa. Jäsenet voivat vuokrata telttaa omaan käyttöön, sekä eri liikkeet ja yhdistykset voivat myös vuokrata telttaa omiin esittelytapahtumiin tai henkilökunnan virkistysretkiin. Omatoimisia Jotoksia pyrittiin pitämään useita.

Yhdistykselle oma kerhotila

Aiemmin yhdistyksen kokouksia ja kerhoiltoja jouduttiin pitämään eri paikoissa, kun ei ollut mitään vakiopaikkaa. Vuonna 2014 Lapinlahden paloasema muutti uusiin tiloihin ja vanha asema jäi tyhjilleen. Paloaseman toisessa kerroksessa sijaitsi aseman alkuperäinen kokoushuone jota katseltiin sillä silmällä että jospa sen saisi ”vallattua”
reserviläisyhdistyksen käyttöön. Kunnan kiinteistöpäällikön kanssa saatiin tehtyä myönteinen päätös ja niin kokous-huone vuokrattiin yhdistykselle. Tilaa on vaikka kuinka paljon, kokouspöydän ympärille mahtuu 15 henkilöä ja kahdelle sohvaryhmälle 10 henkilöä. Videotykki saatiin käyttöön sihteeri Tuomon hyvällä avustuksella, Televisio on hankkeilla. Minikeittiössä on hyvä keitellä vaikka kokouskahvia. Yhdistyksen lippu, pöytästandaarit ja lukuisat palkinnot saatiin hyvin esille. Nyt on hyvä tukipaikka pitää kokouksia ja kerhoiltoja. Oman maastotukikohdan rakentaminen Huuhkajan maastoon on hyvässä vauhdissa josta kirjoitellaan alempana.

Huuhkajan mökki

2014 aloitettiin sitten se Huuhkajan projekti, siinä sitä on ollut monenlaista asiaa matkan varrella. Tontin etsintä, vuokrasopimuksen teko, rajan käynti ja raivaus, tien raivausta, huoltokatoksien, wc:n, liiterin ym. rakentelua. Tehtiinpä siinä välissä talkoohommia Metsähallitukselle pitkospuiden ja rappusten purkua sekä myös uusien pitkoksien tekoa. Koko projektin ajan on myös pitänyt etsiä tukijoita sekä tehdä tukihakemuksia piirille ja liittoon. Liitto ja piiri ovatkin suhtautuneet projektiimme myötämielisesti, kumpaankin suuntaan suuret kiitokset. Seuraavaksi mökin pohjatöiden
kimppuun, Kuljetus Tommi Turunen sponsoroi meille minikaivurin viikonlopuksi käyttöön. Kun kaivuria ajeltiin tontille päin niin kohtahan sieltä alkoi kuulua jotain ylimääräistä ääntä. No justiinsa! Vetopyörän laakerointi petti, pikapuhelu Tommille ja varaosat löytyivät Lapinlahdelta hallilta. Tontille tulossa oleva jäsen toi varaosat tullessaan, tehokas remppahetki ja ei kun kaivelemaan. Alkukesästä pilarien valu ja muuta puuhastelua. Kehikkoa päästiin veistelemään kesän aikana, se nousikin n. 8 varvia. Se ei kuulosta paljolta, mutta kun ottaa huomioon että alkuvuodesta lähtien on
ollut kaikkea muuta asiaan liittyvää niin se on todella hyvä suoritus. Onneksi kaikki jotka projektin suunnittelussa ovat olleet, osallistuivat myös ahkerasti talkoisiin. Syksyllä sitten alkoi jo talkoointo loppua, projekti jäi talvehtimaan.

2015 alkuvuosi alkoi perinteissä merkeissä, toimintakertomukset liittoon, sääntömääräiset kokoukset ja suunnittelua kuluvalle vuodelle. Yhdistyksen jäsenmäärä saavutti pyöreän numeron 80 helmikuussa. Pääsiäisenä sitten päästiin jatkamaan Huuhkajalla. Seuraavassa ote jäsenille lähetetystä s-posti tiedotteesta:

Morjens.
No huhu huh!! Olipahan päivä. Huuhkajan eka talkoopäivä tälle vuodelle takana, menihän tuossa 15 h ja yksi sirkkeli Jussilta. No eisen mitään. Ei aamulla lähteny ihan niinkuin Strömsössa. Kuten edellä mainitsin, vähän jälkeen aamu viiden poltettiin Jussin sirkkeli tuossa vanhalla paloasemalla sahatessamme karapuita ja tappeja. No tämän jälkeen siirtyminen Huuhkajalle, no eipä ollu tie auki vaikka oli luvattu! Eikun ahkioon tavarat ja vetooooo!!! Taisi siinä muutama epäjumala päästä ennen kuin oltiin tontilla, vuorotellen sitä kiskottiin ja välillä toinen parrulla perästä kaverina työnsi ja niin sitä tontille päästiin. Alkuihmettelyt talven jälkeen ja hommiin. No eipä siinä kauaa menny kun Seppo jo kömpi näkyviin tulouraa pitkin petäjien takaa, tuumasi vaan että on täällä lunta prkl..ja pojatkin ovat tällä kertaa tulleet, eivät olleet sokerista tehty niin kuin syksyllä… Pian Sepon jälkeen saapui Esa poikiensa kanssa, näin saatiin homma kunnolla vauhtiin. Pannu pysyi kuumana koko päivän kun pojat hoitelivat nuotiohommat. Kiitos heille. Petri saapuessaan toi autolta muutaman täydennyksen ja homma alkoi rulettamaan oikein kunnolla. Sahattiin, porattin, veisteltiin, suunniteltiin ym ym… Mökin tilanne seuraava, tänään saatiin melkien 5 hirsikertaa paikalleen. Eli toisella puolella on jo terassin hirret yli, parven hirret paikallaan, ja oviaukko sahattu oikeaan kokoon. Oikein suuret kiitokset talkoisiin osallistuneille!